Kokkisotaa oman kaapin kanssa

Luulen, että olisin hyvä Kokkisodassa. Sen verran usein tulee loihdittua kaapin epämääräisistä aineksista ruokaa. Yleensä onnistun hyvin: ruuan voi syödä. Joskus syntyy kehityskelpoisia helmiä. Kuten tänään.

Kaapista löytyi munakoisoa, paprikaa (vihreä, ei suosikkini) ja purjoa. Parin päivän takaisesta pastakeitoksesta oli jäänyt puolikas pikkupurkillinen paseerattua tomaattia. Chiliä ja yrttiä yritän aina pitää ainakin kuivattuina kaapissa.

• Ensin itketin munakoisoviipaleita suolan avulla hetken.
• Kuumennetussa öljytilkassa käytin ensin chilijauheen, sen jälkeen ladoin pannuun munakoisoviipaleet. Chili imeytyy öljyn avulla ihanasti munakoisojen sisään.
  
• Käännettyäni viipaleet kertaalleen lisäsin öljyä sekä purjon ja paprikan palaset.
• Munakoisot imevät niin paljon öljyä kuin niille haluaa sitä tarjota. Siksi tarvittiin paseerattua tomaattia. Tähän käytin vain puolikkaan 200g pakkauksesta. Heti perään lisäsin vettä. Sen verran, että pakkauksen saa samalla puhdistettua.
• Maustoin kuivatulla basilikalla, suolalla, mustapippurilla ja tilkalla balsamicoa.
• Annoin hautua hetken, jotta kasvikset ovat kypsiä. 

Tällä kertaa olisin kaivannut hieman sokeria viemään kirpeyttä. Mutta tiedättehän, mitä ajattelen sokerin lisäämisestä... :) Mieluummin totutan suuni vähän happamaan kuin opettelen sokeroituun. Pilkkomalla munakoisot pieneksi tästä saa oivan pastakastikkeen. Kun ne paistaa näin viipaleina, ruoka muistuttaa enemmän paistosta eikä siihen silloin kaipaa lisukkeita. Kehityskelpoinen.