Sitten tuli Suomen Masterchef, jossa yrittivät valmistaa suklaa fondantia. Päivää myöhemmin postilaatikosta kolahti Glorian ruoka&viini, jossa oli, minkäs muun kuin suklaa fondantin ohje. Lopulta koitti odotettu leidiviikonloppu, jolloin päätin hemmotella meitä kaikkia. Kaiken tämän jälkeen minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin valmistaa moista herkkua. Tai siis kokeilla valmistusta. Se ei voi olla helppoa... Mutta näiden Leidien takia kannattaa kokeilla!!!
Suklaa fondant
(Glorian ruoka&viini 2/2011)
4 annosta
120 g tummaa suklaata - mitä laadukkaampaa sen parempi,
itse käytin Fazerin hienoa tummaa suklaata
85g huoneenlämpöistä voita
2 huoneenlämpöistä kananmunaa
***
Sulata paloiteltu suklaa vesihauteessa eli teräskulhossa kiehuvan vesikattilan päällä
(vesi ei saa osua kulhon pohjaan).
Lisää voi sulan suklaan joukkoon ja sekoita tasaiseksi.
Lisää kokonaiset kananmunat seokseen koko ajan sekoittaen.
***
2 keltuaista
2/3dl kidesokeria - käytin ruokokidesokeria ja onnistui loistavasti
3½ rkl erikoisvehnäjauhoja
***
vaahdota keltuaiset ja sokeri keskenään vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi
Lisää vaahto suklaa-voisulaan vähän kerrallaan
Siivilöi jauhot taikinaan ja sekoita varovasti
***
Voitele annosvuoat voilla ja jauhota ne siivilöidyllä (???) tomusokerilla.
Jaa taikina vuokiin, jätä 1/4 vuoasta tyhjäksi
Peitä vuoat muovikelmulla ja laita jääkaappiin yön yli odottamaan paistamista (enint. vuorokaudeksi)
***
Paista uunin keskitasossa 12 minuuttia - kiertoilmauunissa 10 minuuttia.
***
NAUTI!
 |
| Suklaan ja portviinin hyväksi havaittu liitto on täten vahvistettu |
Valmistuksen aikana sattui ja tapahtui. En raaskinut ostaa tomusokeria vuokien 'jauhottamiseen", koska en moista tuotetta kovin usein käytä. Käytin erikoisvehnäjauhoa. Niitäkään en viitsinyt siivilöidä, koska tuntui epätodennäköiseltä, että siitä jäisi lopputuloksena edes tomua tai että jauhot osuisivat vuokiin. Metalliset annosvuoat olivat ostoslistalla, mutta en saanut niitä ostettua. Pienen selvityksen jälkeen kävi ilmi, että Iittalan Koko-mukit kestävät uunin, joten saivat tällä kertaa kelvata paistamiseen. Ehtivät olla jääkaapissa n. 10h - olisi ehkä saanut olla pidempään? Ensimmäisen ruokalusikallisen erikoisvehnäjauhoakin taisin laittaa liian aikaisin. Jo keltuais-sokeri-vaahtoon. Eipä tainnut haitata... ja jäi vielä moinen jauho siivilöimättä.
Ehkä siitä johtui, että eivät aivan pysyneet koossa. Tai sitten vääränlaisista annosvuoista. Tai liian jostain muusta laiminlyönnistä (tomusokerin siivilöinti?). Mutta sisus oli valuvaa ja lämmintä, maku vei kielen, mielen ja kokemus assosioi valuvan suklaan aivan uuteen - ehkä vielä ihanampaan - hetkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti