Koska alkoholi haihtuu viinistä tehokkaasti pois sitä keitettäessä, jäljelle jää vain ominaismaku. Siksi ei ole sama, mitä pataan kaataa. Perusajatukseni onkin, että laitan ruokiin vain viiniä, jota mielelläni myös juon. Tämä pätee erityisesti valkoviiniin, sillä sen suhteen olen kronkelimpi ja tunnistan helpommin makuja, joista en pidä: tammitus, ruohoisuus, yrttisyys, tietty sitruunamaisuuskin... Kokemusta on, että niinkin takuuvarmoista herkuista kuin risotosta ja sinisimpukoista voi saada jos ei pahaa niin ainakin oudon makuista vain väärällä viinivalinnalla. Olen myös kerran kaatanut pois lasillisen yli 80 eur maksanutta valkoviiniä, koska en yksinkertaisesti voinut niellä sitä tammituksen vuoksi. Viini ei ollut pilalla. Se ei vain sopinut minun makuhermoilleni.
Viinin merkityksen voi kääntää myös toisin päin: valitsemalla erilaisen viinin, risottoonkin saa erilaisia vihvahteita. Hyvä ruuanlaittovalkoviini ei siis ole se kaikkein edullisin. Kalleintakaan ei tietenkään kannata tuhlata. 8-12 eur hintaluokasta löytyy monia hyviä vaihtoehtoja. Sellaisia, jotka kelpaavat myös tarjoiluun. Minulla on tapana käyttää aina samaa viiniä ruokaa valmistettaessa kuin sitä syödessä. Silloin maut sopivat varmasti yhteen.
Ruuanvalmistusvalkoviinien top 5
1. Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc, Ranska, 7,99 € (506137)
Neutraalihko valkoviini, jossa kevyesti herukkaisuutta. Tarjoiluun voi tämän kanssa valita jonkin voimakkaamman Sauvignon Blancin esim. uusi-seelantilaisten tai Sancerre -viinien keskuudesta.
2. Bianco di Custoza Terre in Fiore, Italia, 8,99 € (luomu) (548937)
Hedelmäinen ja raikas viini, josta löytyi riittävästi potkua myös liharuuan maustamiseen. Maku ei kuitenkaan ole liian voimakas. En käyttäisi sinisimpukoiden tai äyriäisten kanssa, mutta kasvis- ja kalaruuissa sekä risotossa oikeinkin hyvä.
Italialaiset valkoviinit ovat mielestäni hieman mysteereita Pinot Grigioita ja Soave Classicoita lukuun ottamatta ja hyvät ovatkin löytyneet puhtaasti kokeilemalla. Koska italialaiset käyttävät paljon valkoviiniä resepteissään, olen rohkaistunut valitsemaan niitä esim. juuri risottoa tehdessäni.
3. Palio Pecorino Terre di Chieti, Italia, 8,90 € (570917)
Kokeilemalla tehty löytö, joka voi joidenkin makuun olla hieman liian yrttinen. Hyvä risottoon sekä kasvis- ja kalaruokiin.
4. Vicarage Lane Marlborough Sauvignon Blanc, Uusi-Seelanti, 10,98€ (527747)
Yksi lempivalkoviineistäni, jonka kelvatessaan lasiin pääsee usein myös pataan. Tämän kanssa täytyy aina muistaa, että valmistusvaiheessa saattaa viiniä kulua hieman enemmänkin... ;) Hyvin herukkainen, raikas ja hapokas viini. Suosittelen kokeilemaan mm. vuohenjuuston kanssa. Täydellinen sinisimpukoiden liemeksi.
5. Petit Bourgeois Sauvignon, Ranska, 10,60€ (570617)
Tämä menee samaan kategoriaan edellisen kanssa: koska maistuu lasissa, maistuu myös ruuassa. Joidenkin makuun ehkä liiankin herukkainen ja "kirpsakka", jonka karviaismaisuus saa aikaan. Tosin järjestään tätä viiniä tarjotessani kuulen kysymyksen, "mitä tämä viini on, todella hyvää!" Uusin, nyt Alkossa myynnissä oleva vuosikerta on huomattavasti miedompi kuin edeltäjänsä, josta pidin todella paljon. Joulun löytö: piparjuurituorejuustoa ja Petit Bourgeois, toimii!
Monia rypäleitä, kuten Chardonnayta, Rieslingia tai Verdejoa en välttämättä käyttäisi ruokiin. Chardonnaysta en pidä sen yleismaun vuoksi. Rieslingin tiedän sopivan moniin ruokiin hyvin, mutta olen käyttänyt sitä vain parsan kanssa. Verdejo tuntuu liian eksoottiselta ruokakäytössä.
Sauvignon Blancista voisin kirjoittaa monta tarinaa. Valintojeni taustaksi mainittakoot tässä, että jaan Sauvignon Blancit kahteen kategoriaan: herukkaiset ja ruohoiset/sitruksiset. Jälkimmäisistä en niin paljoa pidä. Siksi sellaiset perusviinit kuin Gato Negro tai Tarapaca Santa Cecilia eivät pääse lasiini, eivätkä siis ruokiin.
Jos on epävarma viinin ominaismausta, kannattaa maistaa sitä huoneenlämpöisenä. Jos silloin viinissä on jokin maku tai tuoksu, josta ei pidä, se löytynee todennäköisesti myös ruuasta.
(Internet on täynnä Osso bucon reseptejä. Siksi jätin sen tietoisesti julkaisematta. Omassa versiossani jätin vain vehnäjauhon pois eli ruskistin lihat, mutta en leivittänyt niitä. Porkkanaakaan ei tainnut padasta löytyä...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti